Vanhojen Archicad-tiedostojen yhteensopivuus ja muunnosohjelmat

Suunnitteluohjelmat kehittyvät ja ohjelmistojen muutoksiin täytyy tutustua tarkemmin nimenomaan vanhoja tiedostoja käytettäessä. Graphisoft pyrkii kehittämään ohjelmaa niin, että uudet ominaisuudet eivät muuta tiedostojen ulkoasua. Olemassa olevien työkalujen ja ominaisuuksien muutokset on syytä kuitenkin huomioida, jotta vanhan projektin saa hyödyntämään uudemmassa versiossa olevia parannuksia. Tutustu uuteen ohjelmaversioon ja ohjelman mukana tuleviin ohjeisiin ennen kuin tuot siihen vanhoja projekteja.

Mikäli sopimusta tilaajan tai omistajan kanssa kohteen jatkuvasta ylläpidosta ei ole, on toimiston projektit suositeltavaa tallentaa PLA-arkistomuotoon, niiden ”päättyessä”. Silloin myös niissä käytetyt objektit ovat tiedostossa ja linkit ulkoisiin sijainteihin, kuten viitteisiin ja kirjastoihin, on katkaistu. Vaikka arkistointi olisi tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, aiheuttavat päivittyvät käyttöjärjestelmät ja ohjelmat päänvaivaa. Vanhojen, jopa ARCHICAD 8.1 -projektien (.PLN) avaaminen on mahdollista suoraan uusimmissa ARCHICAD-versioissa. Sitä vanhemmat projektit avataan erikseen erillisissä ilmaisissa muunnosta varten tehdyissä versioissa ja sen jälkeen uudemmassa versiossa. Olemme toivottavasti menossa kohti aikaa, jolloin malleja päivitetään jatkuvasti, eli toimintaan, jossa rakennusten ylläpito toteutetaan tietomallin eli ”Digitaalisen kaksosen” elinkaaren aikaisena ylläpitona. Mikäli näin ei vielä ole, kannattaa projektit aika ajoin päivittää eli avata uudemmassa versiossa ja varmistaa, että tiedosto toimii jatkossakin.

ARCHICAD xx asennusmediasta asentuu ensimmäisesä julkaistussa päivityksessä oleva versio. Ja ohjelmaan tulevat päivitykset ( korjaukset ohjelmaan ) asennetaan sen jälkeen erikseen. Päivityksen asennuksessa tulee kaikki edelliset päivitykset eli kun asentaa uusimman siinä on kaikkia aikaisemmat korjaukset ja ominaisuudet. Poikkeus vahvistaa tämän säännön eli jokin merkittävä korjaus julkaistaan erillisenä niin että se vaatii alle tietyn päivityksen, mutta siitä ilmoitetaan aina erikseen. Suosittelemme käyttämään uusinta päivitystä. Mutta jos jostain syystä halutaan palauttaa vanhempi päivitys. Pitää  ARCHICAD xx asennusmediasta valita korjaus asennus joka palauttaa ohjelmaan ensimmäisen julkaistun version ja sen jälkeen voi asentaa halutun päivityksen.

ARCHICAD projektin eheys on hyvä tarkistaa samalla kun projektia päivitetään. Kun projektit jatkuu vuosia on hyvä tarkistaa niiden kunto. Uudemmissa versioissa on tullut uusia ominaisuuksia projektin eheyden varmistamiseksi. On mahdollisuus korjata pln-projekti kun avaa projektia  Arkisto > Avaa > Avaa...  ja valitsee projektin ja vaihtoehdon " Avaa ja korjaa valittu tiedosto ". Toimi korjaa ja/tai poistaa viallisia elementtejä mutta se ei tarkasti ilmoita mitä elementtejä korjattiin tai poistettiin. Projektin raportista löytyy tiedot korjauksesta Arkisto > Tiedot > Raportti. Olen todennut että työkuvassa ollut kaukana origosta ongelma korjaantui " Avaa ja korjaa valittu tiedosto " toimen jälkeen ja myös työkuvasta tehdyt piirustukset toimi korjauksen jälkeen. Työkuvaan oli tuotu dwg-tiedosto jonka origo oli kaukana. Täyden version projektin voi tallentaa taaksepäin vanhempaan versioon. Ja se on toisinaan auttanut ja korjannut projektia eli vain tallentaa taaksepäin vanhempaan versioon ja avaa sen uudestaan sillä samalla versiolla. Noiden toimien yhteydessä pln projektin tietokanta tavallaan järjestyy uudestaan ja se eheyttää itse tiedostoa. 

Projektin korjauksesta" Avaa ja korjaa valittu tiedosto "  tarkemmin tietoa löytyy linkistä:https://helpcenter.graphisoft.com/knowledgebase/25450/

Tiimin käyttöstä on hyötyä myös ongelmien yhteydessä silloin projektista syntyy varmuustallennuksia joihin voi palata tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi tiimi projektin koon kasvua voi seurata tiimiin tehtyjen pln "snapshot" varmuustallennuksien kokoa seuraamalla. Malli kaukana origosta ongelma korjataan pln-projektissa, jos projekti on tehty kauas origosta niin sen siirtäminen lähelle pitää tehdä pln-projektissa. Tiimissä noin iso muutos ei täysin korjaannu, vaikka kaikki olisi varattu käyttäjälle. Kaukana origosta ongelma tulee projektin kasvaessa ja sitä nopeammin mitä kauempana ollaan origosta. Kaikki yhden kilometrin säteen sisällä origosta on vielä lähellä. Pln-tiedoston tallennus asetuksella on merkitystä .pln voi olla pakattu silloin tiedosto on pienempi kun taas pakkaamattoman pln-tiedosto on isompi mutta ongelmatilanteissa paremmin palautettavissa jos sen tiedoista jokin osa on vioittunut eikä projekti avaudu. Joskus projektin pohjatiedosto voi olla jo rikki silloin ongelmat ei poistu kuin siirtämällä (kopioimalla) malli toiseen projektiin. Ongelman voi todeta pln-projektissa niin että projektista poistetaan aivan kaikki tasot, planssit, kerrokset, jen ja sen jälkeen tallennetaan pln. Ja pln tiedoston kokoa verrataan oletus aloituspohjasta tallennetuun pln-tiedostoon. Jos se täysin tyhjä projekti on isompi verrattuna siihen aloituspohjasta tallennettuun niin ongelma on jo projektin pohja tiedostossa. Projektin toimintaa tai tai siinä koettua ongelmaa voi testata oletus aloituspohjasta avatussa uudessa projektissa. Ongelmallisen asian (elemetit) voi kopioida uuteen projektiin ja siinä voi kokeilla toistuuko ongelma myös uudessa projektissa. Jos uudessa projektissa ei ole ongelmaa niin projektissa on jotain joka aiheutta sen ja ongelma on projektikohtainen. Pienevän valinna menetelmällä voi etsiä ongelmaa, myös projektin raportit useimmiten näyttää ongelman. Jos ongelma on myös uudessa projektissa niin se voi merkitä ongelmaa itse ohjelmassa. Tallenna pln-projekti ongelmasta ja lähetä  kuvauksen kanssa M.A.Din tukeen. Varmista että itse ARCHICAD on päivitetty viimeisimpään (korjaus) päivitykseen ettei turhaan etsitä jo korjattua ongelmaa.

Kun käyttöjärjestelmä ja tietokone päivitetään, myös ohjelmistot täytyy yleensä samalla päivittää uudempiin. Käyttöjärjestelmien jatkuvasta päivittymisestä seuraa, että projektit pitää päivittää uudempaan versioon viimeistään silloin, kun vanhemmat ohjelmat eivät toimi tai toimivat puutteellisesti. Graphisoft tukee kahta uusinta ARCHICADversiota päivityksin niin, että ne toimivat uusimmissa käyttöjärjestelmissä. Nykytilanne tarkoittaa, että projektit siirretään uusimpaan versioon noin kahden vuoden välein, jos haluaa niiden pysyvän tuetuissa ARCHICAD-versioissa.

Vanhan projektin asetukset uudessa versiossa ARCHICAD-projektitiedostojen avaaminen uudemmassa versiossa onnistuu ja malli siirtyy ja toimii uudemmassa versiossa, mutta tilanne ei ole täysin sama, jos projekti olisi aloitettu samalla versiolla. Versioiden muutokset ja uudistukset ovat erilaisia ja ne voivat vaikuttaa projektiin, vaikka siirtymiset on tehty mahdollisimman sujuvaksi.

ARCHICAD-ohjevalikosta löytyvän Reference Guide- PDF:n Project Migration-kappaleesta ja Graphisoftin HelpCenter-sivustolta löytyy tarkempaa tietoa muutoksista. Taulukko löytyy HelpCenter-sivustolta kirjoittamalla ”ARCHICAD versions” hakukenttään. Kolme esimerkkiä muutoksista, joissa käytäntö uudistuu täysin: 20-version portaat kääntyy tavalliseksi objektiksi uudemmissa versioissa, koska vanhaa porrastyökalua ei ole. ARCHICAD 19:n näkymien asetuksiin vaikuttaa 20-versiossa julkaistu Ehdolliset esitystavat, jotka mahdollistavat erillaiset esitykset. Asetusten tekeminen vaatii perehtymistä, koska entisten asetusten lisäksi tuli täysin uusia asetuksia. ARCHICAD 17 -versiossa julkaistiin uusi attribuutti Rakennusaine. Siitä seuraa, että ARCHICAD 16 ja sitä vanhempiin projekteihin syntyy siirron yhteydessä rakennusaineattribuutit. Ohjelma luo ne automaattisesti mallissa käytetyistä täyte- ja rakennetyyppiyhdistelmistä. Uudemmassa versiossa voi poistaa ja korvata mahdolliset turhat rakennusaineet. Tämä on syytä tehdä sen jälkeen, kun rakennusaineiden prioriteettien käyttö on tuttua. Vanhasta versiosta tuleva projekti oletuksena mukautuu mahdollisimman sujuvasti uuteen ympäristöön pitäen omat asetukset. Siksi olisi hyvä, että uudemman version ominaisuudet tiedetään ja tunnetaan, jotta osaa vaatia niitä. Voi olla, että vanhasta tulleet asetukset peittää uusien ominaisuuksien täyden käytön. Vaihtoehdot > Projektin asetukset > Vanhan version asetukset juoruaa mistä kaukaa projekti juontaa juurensa. Jos Vanhempien versioiden asetukset -kohdasta löytyy valinnat, niin projekti tulee suhteellisen kaukaa. Jos vanhan projektin merkkejä löytyy ihan uudesta projektista, on syytä tarkistaa käytetyn aloituspohjan tpl-tiedosto, ettei se kanna vanhoja asetuksia. Varminta on tehdä aloituspohja uusimman asennuksen mukana tulevan oletusaloituspohjan päälle ja siirtää siihen omat asetukset, koska Graphisoftin julkaisema aloituspohja on testattu. Uudempaan versioon siirryttäessä on omat työympäristöön tehdyt asetukset hyvä päivittää. Päivitysavustaja automaattisesti siirtää vanhan projektin Graphisoftin kirjastot käyttämään uusimpia versioita niiltä osin, kun päivityksiä on saatavilla. Projektien siirron lisäksi on hyvä tutkia aloituspohjien, työympäristön ja kirjastojen kehittämistarpeet ohjelman päivityksen yhteydessä.

ArchiCAD-täysversion ja SE-version vastavuudet.

Laajennukset on tehty ARCHICAD xx versioon ne toimii myös vastaavassa SE versiossa, ellei niiden toiminta vaadi täydenversion ominaisuuksia. Eli usein SE versioon voi tuoda tai asentaa täydenversion laajennuksen. Myös kirjastot eli gsm-objektit on yhteensopivia SE ja täydenversion välillä kunhan ne on samassa versiossa tehty. SE 2021 versiossa tallennettu objekti avautuu AC 24 versiossa ja sama toimii toisinpäin AC 24:ssa tallennettu objekti avatuu SE 2021:ssa. Uudempien ARCHICADin asennuksen mukana tulee vanhojen objektien kirjastot jotka voi valita vanhaan projektiin. ARCHICADin asennuksen mukana tulevat uudet kirjastot on hyvä ottaa käyttöön. Vanhoissa versioissa esim. porras syntyi objektina kansioon ja jos projektista ei ole tehty pla-arkisto tiedostoa niin porras-objektin on voinut helposti kadota kansion mukana ellei löydy konetta, jossa projekti on aikoinaan tehty. Uudemmissa ARCHICAD ohjelmissa itse tehdyt objektit tallentuu oletuksena projektin sisäiseen kirjastoon. Eli ne on projektissa mukana ja siten eivät voi hävitä samalla ellei itse tallenna niitä toisaalle. ARCHICAD 21 versiossa tuli uusi Porras työkalu uudistui ja siitä eteenpäin porras elementit seuraa projektia. Eli vanhat portaat kääntyvät tavallisiksi objekteiksi ARCHICAD 21 ja sitä uudemmissa versioissa. Vanhojen porras-objektien muokkaus ei onnistu uudemmissa ARCHICAD versioissa samaan tapaan kuin aiemmin vanhassa versiossa.

ARCHICADin lisenssin päivittäminen on turvallista, sillä lisenssi tukee mahdollisimman pitkään myös vanhempien versioiden käyttöä, vaikkapa vanhemmalla ”eläköityneellä”koneella. Täten uuden version voi opetella ja siirrot toteuttaa sopivalla hetkellä.

Start Edition -versioiden tiedostojen avaaminen SE-tiedostoja voi avata vain SE-versiota vastaavalla tai uudemmalla täysversiolla. Esimerkiksi SE 2014 -tiedosto avautuu vain ARCHICAD 17- ja uudemmilla -versioilla. ARCHICAD SE ei avaa täysversion tiedostoja. Lisäksi ARCHICAD SE -ohjelmalla ei voi tallentaa taaksepäin vanhempaan versioon. Ainoastaan täydellä ARCHICAD-versiolla voi plntiedoston tallentaa yhden version taaksepäin. Tiedostojen muuntoversiot ARCHICAD 7, ARCHICAD 9 ja ARCHICAD 10 Graphisoft tarjoaa vanhojen tiedostojen muuntamiseen valmiit paketit, jotka avaavat vanhat tiedostot ja tallentavat ne kyseiseen versioon. ARCHICAD 7–10 -muuntoversiot ladataan Graphisoftin sivulta ja tarvittaessa pakattu tiedostopaketti avataan. Ohjelmat ovat sellaisessa muodossa, ettei niitä tarvitse erikseen asentaa. Ne siirretään sellaisinaan suoraan sopivaan paikkaan, esimerkiksi Ohjelmat- kansioon tai Työpöydälle niin Windowsissa kuin Macissäkin. Nämä erikoisversiot eroavat siis tavallisesta, vanhasta ARCHICADistä siten, ettei niitä tarvitse asentaa. Näin vältetään paljon vanhemman tekniikan aiheuttamia ongelmia, mutta voidaan silti hyödyntää vanhan ARCHICAD-version yhteensopivuus vielä vanhempien tiedostojen kanssa.

Muuntoversio ArchiCAD 7 avaa ARCHICAD-versioilla 4.1–4.55 tehdyt projektit. Kokonaisuudessaan muuntoversio 7 avaa ARCHICAD-versioilla 4.1–6.5 tallennettuja tiedostoja, mutta koska muuntoversio 9 avaa heti versiosta 5 eteenpäin, ei 7-versiota oikeastaan kannata käyttää kuin juuri vanhempien tiedostojen avaamiseen. Muuntoversio ARCHICAD 9:ää kannattaa käyttää lähinnä 5-versiolla tehtyjen projektien avaamiseen. Muuntoversio ARCHICAD 10 käyttäjät pystyvät avaamaan versioilla 6.5– 9 tallennettuja tiedostoja ja tallentamaan ne ARCHICAD 10 -muotoon. Koska tämä on muuntoversioista uusin, sitä kannattaa käyttää aina, kun se on mahdollista. Tämä versio toimii Maceissä vielä 10.10 saakka.

Tiedostomuuntajien kieliversiot

Tiedostomuuntajat ovat saatavilla vain kahtena englanninkielisenä versiona, INT ja USA. Pääosin Suomessa käytetään englanninkielisenä versiona INT-versiota. Nämä kaksi versiota eroavat lähinnä kerrosten erilaisen numeroinnin osalta. Länsieuroppalaisen näppäimistökoodauksen käyttäjille, joihin suomennetun ARCHICADinkin käyttäjät kuuluvat, suositellaan INT-versiota. Siinä ensimmäinen kerros (Ground Floor) on numeroitu nollaksi. Muiden kieliversioiden ja näppäimistökoodauksien käyttäjille suositellaan USA-versiota, jossa ensimmäinen kerros on numero 1.

Käyttöjärjestelmät – Mac

Muuntoversiot ARCHICAD 7 ja ARCHICAD 9 eivät toimi Maceissä, joiden järjestelmä on 10.7 tai uudempi, koska niihin ei saa PowerPC-ohjelmien pyörittämiseen tarvittavaa Rosettaympäristöä. Eli vaikka kyse on jälkikäteen tehdyistä erikoisversioista, eivät ne toimi uusimmissa Applen käyttöjärjestelmissä. Vanhan Macin, jossa on käyttöjärjestelmänä OS X 10.6 (Snow Leopard), säilyttäminen muunnostarpeiden varalta on siksi suositeltavaa. Muunnokset kannattaa tehdä kertaluontoisesti, jotta vanhemmasta laitteesta voi luopua. Apple-käyttäjille on ARCHICAD 10:stä tehty muuntoversio, joka toimii myös Yosemitessa (OS X 10.10). Suojausmoduuliksi kelpaa sekä WibuKey että CodeMeter.

Käyttöjärjestelmät – Windows

ARCHICAD-muuntoversiot 7, 9 ja 10 toimivat toistaiseksi Windows-versioilla XP, Vista 7, 8, 8.1 ja 10. XP-emulaattoreiden käyttöä ei suositella, koska ne yleisesti tukevat hyvin huonosti CAD-ohjelmia.

CodeMeter- ja WibuKeysuojaus

ARCHICAD 19 - ARCHICAD 22 vaatii toimiakseen CodeMeterin joko USB-tikkuna tai ohjelmistopohjaisena suojauksena. ARCHICAD 7 - ARCHICAD 18 toimii WibuKey-lisenssiavaimella (vihreä USB-tikku). Kaikkein vanhimmat ohjelmat eivät toimi CodeMeterillä. CodeMeter tuli käyttöön ARCHICAD-versiosta 13 lähtien, mutta vanhin CodeMeterillä avautuva versio on ARCHICAD 10. Versioissa 10–12 tarvitaan itse CodeMeterin lisäksi CodeMeter enabler sekä WibuKey-ajurit. Muunnosversiot 7, 9 ja 10 toimivat molemmilla eli WibuKey- tai CodeMeterlisenssillä.

Lähtötiedostosta riippuen muuntoreittiä kannattaa hetki suunnitella, jottei tee turhaa työtä. Tässä on esitelty pari reittiesimerkkiä.

(*AC7, *AC9 ja **AC10 ohjelmat voi ladata tästälikistäavautuvasta sivusta.)

• ARCHICAD 4.1 -versiolla luodun projektin voi avata ja tallentaa versiolla 7, minkä jälkeen projekti avataan uudestaan versiolla 10 ja tallennetaan. ArchiCAD 10 toimii CodeMeterillä, jos sekä CodeMeter enabler- että Wibu-ajuri on asennettu.

• ARCHICAD 5.0 -versiolla luodun projektin voi muuntaa yhteensopivaksi uusimman ARCHICADin kanssa avaamalla ja tallentamalla sen ARCHICAD 9:llä. ARCHICAD 9 toimii Windowsin versioilla 2000, XP, Vista, 7, 8 ja 8.1 ja Mac OS X -versioilla 10.1–10.6 (Rosetta).

• ARCHICAD 8.1:llä ja sitä uudemmilla versioilla tallennetut projektit avautuvat suoraan ARCHICADin uusimmassa versiossa.

• Kannattaa huomata, että versiota 5 vanhemmat tiedostot ovat käyttöjärjestelmäsidonnaisia. Eli jos projekti on tehty PC:llä, se pitää myös avata PC:llä. Tarvittaessa projektit pystyy kääntämään käyttöjärjestelmästä toiseen. Versiosta 5 eteenpäin arkistotallennusmuoto (PLA) avautuu molemmissa käyttöjärjestelmissä. Ohjelmistot ja laitteistot muuttuvat koko ajan, joten Graphisoft ei voi taata yllä mainittujen versioiden toimivuutta tulevissa käyttöjärjestelmissä. Siksi on suositeltavaa varmistaa vanhojen tiedostojen yhteensopivuus tai tehdä niiden muuntaminen ennen laite- ja ohjelmistopäivityksiä.

Java ja ARCHICADin asennus

Windows-ympäristössä ARCHICADin asennus voi estyä Java-version vuoksi, koska koneella on uudempi Java kuin mitä ARCHICADin asentaja käyttää. Asennus ei käynnisty, koska se oletuksena yrittää asennusta uusimmalla Javaversiolla, vaikka koneella olisi asennusta tukeva vanhempi Java. Korjauksena uudemmat Javat pitää poistaa koneelta Lisää/Poista ohjelmia kautta ja asentaa koneelle asennusta varten sopiva Java. Taulukosta ja Graphisoftin sivuilta löytyy tieto siitä, mitkä Java-versiot käy ARCHICADversioiden asennuksiin. SE-versioiden kohdalla kannattaa ottaa sitä vastaavaa täyttä versiota tukeva Java. Esimerkiksi SE 2017 on tehty ARCHICAD 20:n pohjalta. SE 2016:n pari on ArchiCAD 19. Asennusten jälkeen Javan voi ja tietoturvasyistä myös pitää päivittää uusimpaan versioon. Mac-ympäristössä riittää, että asennusta tukeva Java on koneella. ARCHICAD 22:n ja SE2019:n asennusohjelmissa eikä myöskään tulevissa versioissa Javaa ei enää käytetä eli niissä ei synny ongelmaa.

Windows ja QuickTime

QuickTime oli tarpeellinen ArchiCADiä käytettäessä ARCHICAD 14 -versioon asti. Koska QuickTime ei ole nykyään tuettu, niin ARCHICAD 14 tai sitä vanhempien asennusten osalta QuickTime pitää sallia, muuten ohjelma ei käynnisty. ARCHICAD 15–18 -versioissa tietyt ominaisuudet tarvitsivat QuickTime-ohjelmaa. ARCHICAD 19 -versiosta lähtien QuickTime ei ole tarpeellinen. Macissä vastaavaa ongelmaa ei ole, koska QuickTime on Apple käyttöjärjestelmän osa.

-----------

Lyhyt lista huomioitavista asioista

Useimmin kirjastojen päivitys on joka eniten huolestuttaa mutta objektit ja kirjastot saadaan kuntoon. Eli mustat täplät kertoo että objekti on projektissa asetuksineen on mutta sen geometria puutuu. Alla muutama muu huomion arvoinen asia. 

• Vanhat objekteina toimineet portaat ja kaiteet (AC20 ja sitä vanhemmissa versioissa.)

1. Jos vanhat AC20 version kaide objektit halutaan tuoda uudempiin ARCHICAD versioihin käyttöön niin ne voi tehdä muistiin ja tuoda kyseisen muistin uudempaan versioon ja lisätä kirjastoon kyseisen version tuontikirjasto "ARCHICAD 20 Tuontikirjasto". Tuontikirjastojen objektit on tehty niin ettei ne ole valittavissa jos ne ei ole jo projektissa, muistin kautta vanhan version kaide objektit voi näyttää uudemmassa versiossa vaikka ne ei olisi käytössä. 

• CineRender ( AC17 ja sitä vanhemmissa projekteissa.)

• Rakennusaineet (AC16  ja sitä vanhemmat projektit.)

• Muutosvaiheet (AC14 ja sitä vanhemmat projektit.)